Siirry pääsisältöön

Toisen asteen koulutus eriarvoistumisen tiellä

Koulutusleikkausten ja reformin yhteisvaikutus on johtamassa vakavaan koulutuksen epätasa-arvoon. On aiheellista pelätä, että ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat eivät saa riittäviä valmiuksia työelämään tai jatko-opintoihin. Opetushallinnon, ministeriön ja koulutuksen järjestäjien käsitykset ammatillisesta koulutuksesta ovat ristiriidassa sen kanssa, millaisia tietoja opettajat kentältä antavat.

Opettajien mukaan uudistus on käynnistynyt epätietoisuuden ja kaaoksen vallassa. Opiskelijoille räätälöitäviä yksilöllisiä opintopolkuja esitetään vastauksena opettajien esittämään huoleen, mutta miten koulutuksen järjestäjät pystyvät niitä järjestämään resurssien vähennyttyä rajusti?

Ajatus on, että perustutkinto ammatillisine ja yhteisine tutkinnon osineen muodostaa kokonaisuutena jatko-opintokelpoisuuden. Todellinen jatko-opintokyky ei kuitenkaan muodostu ammatillisten tutkinnon osien sivutuotteena, vaan sen kehittymiseen tarvitaan pätevien yleissivistävien aineiden opettajien antamaa opetusta, kuten lukiossakin.

Myöskään maahanmuuttajien kielitaidon kehittämiseen sääntely ei ohjaa riittävästi - nopeaa valmistumista toivova maahanmuuttaja saattaa valmistua ammattiin opiskelematta päivääkään suomea tai ruotsia pätevän kielenopettajan ohjauksessa. Miten tämä suhteutuu reformin tavoitteisiin ja tutkinnon antamaan jatko-opintokelpoisuuteen?

Kenties isoin ongelma on koulutuksen laadun valvonnan puute. Peruskoulun ja lukion osalta opetuksen toteuttaminen on tarkkaan säädelty laissa, mutta ammatillisen koulutuksen laki takaa käytännössä täyden vapauden toteuttaa opetusta millä tavalla tahansa. Virkavastuulla toimivat opettajat kokevat pahimmillaan painostusta arviointien antamiseen. On totta, että uusi sääntely antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllistä koulutusta; resursointi asettaa kuitenkin mahdollisuuksien rajat.

Työelämätoimikunnat valvovat koulutuksen laatua, mutta yleissivistäviä opintoja varten ei ole perustettu omaa työelämätoimikuntaa, jossa olisi yleissivistävien opintojen asiantuntijoita. Työelämällä ei myöskään ole asiantuntemusta arvioida opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Yleissivistävien sisältöjen laadun varmistaminen jää siis resurssipaineiden alla toimivien yksittäisten opettajien ja esimiesten harteille.

Leikkaukset ovat asettaneet oppilaitokset tiukoille. On jouduttu karsimaan opetusta ja henkilökuntaa sekä supistamaan tiloja. Opetusta on korvattu itsenäisellä opiskelulla, vaikka ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla on paljon oppimisvaikeuksia ja usein heikot valmiudet ottaa vastuuta omasta oppimisesta. Kun rahoitus on vielä sidoksissa valmistuvien tutkintojen määrään, vaarana on tutkintotehtailu ilman oikeaa oppimista.

Sari Hyytiäinen
puheenjohtaja
Äidinkielen opettajain liitto ry

Jenni Alisaari
puheenjohtaja
Suomi toisena kielenä -opettajat ry

Sanna Karppanen
puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Leena Mannila
puheenjohtaja
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää