Sari Hyytiäinen

Kohteliaita ja innostuneita nuoria esittelemässä ideoimiansa tuotteita ja palveluja. Lipattomia lippiksiä, raakapuuroa, omatekoisia kylpytuotteita ja koruja kierrätysmateriaaleista, kotiapua, juhlien järjestämistä, lemmikkihoitolaa, autonrenkaiden vaihtoa - hyvää pöhinää! Tällaista oli tarjolla 19. - 20.4. Helsingissä Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämilllä Uskalla Yrittää -messuilla, joilla vierailin ensimmäistä kertaa. Mukana oli 400 nuorta eri puolilta Suomea 120 yrityksen kanssa. Olen vakuuttunut: juuri tätä toimintaa pitää Suomen ja Kouvolankin tukea, jos halutaan lisätä yrittäjyyden henkeä ja kotimaisia palveluja. On tärkeää, että juuri nuoret omaksuvat yritteliäisyyden. Messuilla oli myös vuosittainen nuorten yrittäjien Uskalla Yrittää -finaali, jossa oli sarjat peruskoululle, toiselle asteelle ja  korkea-asteelle. Finaali oli osa Suomi 100 -hanketta. Toisen asteen yritykset olivat osallistuneet Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan ja korkea-asteen yritykset NY Start Up -ohjelmaan.

Kouvolassa ollaan valmistelemassa uutta kuntastrategiaa tulevalle valtuustokaudelle. Kouvola.fi-verkkosivustolla on avoin kysely Tulevaisuuden Kouvola 2030, jossa visioidaan kaupungin toiminnan eri osa-alueita, kuten palveluja, asumista ja opiskelua, ja kysytään lukijoiden näkemyksiä niihin. Tämä kysely on hieno vaikutusmahdollisuus kaikille kouvolalaisille - esimerkiksi siihen, miten kouluasiat kannattaisi hoitaa. Kun uutta kuntastrategiaa tehdään, pitäisi ohella laatia myös ns. sivistyspoliittinen ohjelma, jossa kuvaillaan tulevan valtuustokauden koulutukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Koulutus on sote-uudistuksen jälkeen merkittävin kunnalle jäävä toiminta-alue ja Kouvolallekin tärkeä vetovoimatekijä. Sivistyspoliittisessa ohjelmassa kuvattaisiin tämänhetkinen Kouvolan koulutuskentän yleistilanne varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön sekä laadittaisiin suunnitelma, miten näitä alueita kehitetään. Mitkä ovat Kouvolan koulutuskentän

Tukholman perjantainen tapahtuma järkytti perin pohjin. Eihän näin pitänyt tapahtua rauhallisessa naapurimaassamme. Totuus on kuitenkin se, ettei mitään lintukotoa ole enää missään. Ihmiset syyllistyvät kamaliin tekoihin - Suomessa viime itsenäisyyspäivän viettoa synkisti Imatralla tapahtunut surmatyö. Nämä hirveät tapahtumat pakottavat väistämättä ajattelemaan, missä on mennyt niin väärin, että ihmiset ajautuvat niiden tekijöiksi. Onko syy tekijöissä itsessään, perheessä, yhteiskunnassa, kulttuurissa? Olisimmeko voineet toimia toisin ja estää tapahtuneen? Yhteiskunta tarvitsee yhteisöllisyyttä, ei sitä, että sulkeudumme ja suljemme erilaisiksi kokemamme ihmiset ulkopuolelle. Koulusurmaajien taustalta on löytynyt pitkään jatkunutta kiusaamista. Terrori-iskujen tekijät ovat etsineet yhteisöä radikaaleista piireistä. Olisiko näin tapahtunut, jos he olisivat löytäneet ympärilleen terveesti ajattelevan yhteisön? Tuskin. Kyse on siis lopulta siitä, miten otamme ihmiset mukaan os

Koulusta kuuluu kummia. Oppimistulokset heikkenevät ja eriytyvät. Pääkaupunkiseutu peittoaa tuloksissa muun Suomen, kaupunki maaseudun, ja tytöt pärjäävät paremmin kuin pojat. Koulujen väliset erot kasvavat. Koulupudokkaiden määrä lisääntyy siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle. Koulussa ei oikein viihdytä, ja kiusaamistakin esiintyy. Ammattikoululaiset eivät saa kunnon opetusta, kun lähiopetusta karsitaan ja opettajia irtisanotaan. Sisäilmaongelmat vaivaavat. Ei hyvältä näytä. Suomen tulevaisuus on vahvasti kiinni opetuksen laadusta ja määrästä. On lasten ja nuorten oikeus saada hyvää, asiantuntevaa opetusta sopivan kokoisissa ryhmissä, oppia lukemaan, kirjoittamaan, ajattelemaan, osallistumaan, olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, arvostamaan muita ihmisiä, tulemaan oman alansa ammattilaiseksi. On myös oikeus saada riittävästi tukea elämän ja opintojen mutkissa ja opiskella terveellisessä ympäristössä. Tehdään tämä kaikki mahdolliseksi panostamalla kouluun j