Siirry pääsisältöön

Kouvolan kouluihin lisää kasvisruokaa

Nauttimamme ruoan vaikutukset terveyteemme ja ympäristöömme eivät liene juuri kenellekään uusi asia - niin paljon niistä puhutaan. Kasvisten ja kotimaisen kalan osuutta ravinnossa kannattaisi lisätä ja lihan, erityisesti punaisen, vähentää. Olisi myös järkevää suosia lähituotteita.

Lapset ja nuoret syövät päivittäin kouluissa tarjottavaa ruokaa. Sen tulee täyttää noin kolmasosa päivän energiatarpeesta, mutta siihen liittyy myös kasvatuksellisia näkökohtia terveellisestä ja kestävää kehitystä tukevasta ravinnosta.

Kouvolassa on monipuolinen ja terveellinen kouluruoka, jota koulussa työtäni tekevänä pääsen itsekin päivittäin nauttimaan. On hyvät salaatit sekä viikoittain kasvis- ja kalaruokapäivä.

Vuonna 2017 julkaistun kansallisen kouluruokasuosituksen mukaan kouluissa pitäisi pyrkiä tarjoamaan kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on mielellään kasvisruokaa. Näin onkin monissa kunnissa, kuten vaikkapa Helsingissä ja Savitaipaleella.

Kouvolassa päivittäinen kasvisruoka kuuluu erityisruokavalioihin ja se tilataan erikseen ruokailijoiden niin lukuvuoden alussa pyytäessä. Jos kasvisruoka olisi vaihtoehtona päivittäin, lisääntyisi kiinnostus sitä kohtaan ja sellaisetkin, jotka eivät sitä tavallisesti ole syöneet, kokeilisivat. Erilaisia erityisruokavalioita järjestetään kouluissa paljon niin ruoka-aineallergioiden takia kuin eettisistä ja uskonnollisista syistäkin. Niitäkin voitaisiin vähentää, jos kaikille olisi päivittäin tarjolla myös kasvisruokaa.

Nuoret ovat nykyisin varsin valveutuneita ravintoasioissa. He ajattelevat niin terveyttään kuin ympäristöäkin. Tätä pitää Kouvolassakin tukea.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u