Siirry pääsisältöön

Keskuspuistoon lapsille luistelurata

Kouvolan keskuspuiston halki kulkeminen ilahduttaa joka kerta. Se on rakenteiden ja istutusten ehostamisen myötä kokenut todellisen kasvojenkohotuksen. Kaupunkilaiset viihtyvät siellä. Suosion syy on toki myös Hamstapuisto, jonka lapsiperheet ovat ottaneet omakseen. Tämä kaikki tuo samalla vireyttä keskustaan ja palvelee myös yrittäjiä.


Kouvolan kaupunkistrategiassa halutaan kehittää lapsille suunnattuja palveluja ja olla liikkuva kaupunki. Halutaan myös lisätä yhteisöllisyyden kokemusta. Puistot yhteisinä olohuoneina toteuttavat mainiosti näitä tavoitteita. Hamstapuistossa lapset pääsevät kiipeilemään kiinnostavissa laitteissa ja löytävät uusia kavereita ja myös aikuiset tapaavat toisiaan.


Kouvolan Sanomat uutisoi 10.10. että Ydinkeskusta ry suunnittelee keskuspuistoon Kouvolan joulumaata valoineen ja myyntikojuineen. Tämä kuulostaa oikein mukavalta. Suunnitelmaan voisi vielä lisätä lapsille talvista aktiviteettia: parkkipaikan vastaiselle puistoalueelle voisi tehdä lapsille tekojään, oman pienen luistelukentän. Se aluehan on käyttämätöntä talvisin. Esimerkkinä voisi käyttää Helsingin rautatieatorilla olevaa luistelupaikkaa, joka on käytössä marraskuusta maaliskuulle. Myös Lahden torilla oli viime talvena tekojää. Näin lapset pääsisivät nauttimaan keskustassa liikunnallisista riemuista myös talvisaikaan. Sponsoreita radan rakentamiseen ja ylläpitoon löytyisi varmaan aika helposti.


Kuva: Helin Kulla Photography

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u