Siirry pääsisältöön

Kotoutuminen vaatii maassa puhuttavien kielten opiskelua

Rehtori Petri Vuorinen perustelee englanninkielisen yo-tutkinnon tarpeellisuutta (HS Mielipide 18.9.) sillä, että suomea tai ruotsia puutteellisesti osaavat, eri kulttuuritaustoista tulevat, akateemisesti suuntautuneet nuoret eivät pääse peruskoulun jälkeen lukioon tai IB-linjalle ja syrjäytyvät.

IB-lukioissa opetetaan A1-kieltä, siis opiskelijan äidinkieltä tai Finnish B:tä, ja kirjallisuutta pakollisina opintoina kaikkiaan joko 8 tai 12 kurssia, kun tavallisessa suomalaisessa lukiossa on vain 6 pakollista ja 3 syventävää. On siis selvää, että taidot pääsevät IB:llä kehittymään huomattavasti tehokkaammin. IB:llä on myös erittäin vahvat kirjallisuuden lukemisen vaatimukset, minkä vaikutusta kielelliseen kehittymiseen ei voi epäillä.

Ehdotankin, että englanninkielisen yo-tutkinnon rakentamisen sijaan lisätään niin IB-linjoja ja niihin otettavien opiskelijoiden määrää kuin myös lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ja suomi toisena kielenä oppimäärän kurssien määrää ainakin lähemmäs IB:n tasoa. Parasta olisi, jos kieli ja kirjallisuus olisivat omat oppiaineensa, kuten Virossa ja monissa Keski-Euroopan maissa. Peruskoulun tuntijakoon lisättiin kaksi tuntia ensimmäiseltä kouluvuodelta alkavaa englannin opetusta varten, joten lisääminen ei liene ongelma, vaikka tuntijakoa ei muuten avattaisikaan.

Maan virallisten kielten opiskelu on tunnetusti keskeistä kotoutumisessa. On vaikea uskoa, että esimerkiksi Ranskassa vakinaisesti asuva voisi käyttää pelkästään englantia opinnoissaan ja työssään. Toivottavasti näin ole myöskään Suomessa.
Suomessa pitäisi myös panostaa huomattavasti nykyistä paremmin oman äidinkielen opetukseen. Maahamme tulijoilla on moninainen kielitausta - harvan äidinkieli on englanti. Oman äidinkielen tukeminen vahvistaa myös muuta oppimista.

Sijoitetaan ne noin 300 000 euroa, jotka vuosittain menisivät englanninkielisen yo-tutkinnon kuluihin, järkevämmin. Tuetaan kotoutumista hyvillä suomen tai ruotsin opinnoilla ja edistetään kansainvälistymistä vahvalla ja monipuolisella vieraiden kielten opiskelulla, opiskelijavaihdolla ja eri kulttuureihin tutustumisella.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää