Sari Hyytiäinen

Pisa-tutkimuksen tuoreet, itsenäisyyspäivänä julkaistut tulokset kertovat, että vaikka maamme 15-vuotiaat ovat edelleen sekä luonnontieteissä, matematiikassa että lukutaidossa maailman huippua, kuilu sukupuolten, koulujen, niiden oppilaiden ja maamme osien välillä on syventynyt hälyttävän paljon. Perheiden sosiaalisella asemalla on myös suuri vaikutus tuloksiin. Hyvä lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukeva ihminen kehittää niin ajattelu-, ongelmanratkaisu-, keskittymis- kuin empatiakykyäänkin ja lisää tietojaan ympäröivästä maailmasta. Lukeminen on kuitenkin vähennyt huomattavasti. On tutkittu, että kodeissa ei lueta enää lapsille samassa määrin kuin ennen, joten päiväkodit ja koulut vastaavat suuresti lukemisharrastuksen herättämisestä ja ylläpidosta. Lukeminen on saanut rinnalleen paljon muita kiehtovia aktiviteetteja, joten siitä olisi nyt tehtävä entistä tärkeämpää ja kiinnostavampaa. Koulujen kirjastot ovat nyt avainasemassa, ja niitä on ryhdyttävä kehittämään usein ep

Tämän syksyn ajan on lukioissa totuteltu uusiin opetussuunnitelmiin. Kaikkien oppiaineiden perusteilta toivottiin olennaiseen keskittymistä ja kurssien sisältöjen keventämistä, sillä kiire vaivasi koulutyötä edellisen opetussuunnitelman aikana. Toiveet eivät kuitenkaan täyttyneet: lukion kurssit ovat täynnä asiaa, eikä sisältöihin keskittymiselle jää tarpeeksi aikaa. Lukion opetussuunnitelmatyölle ei annettu riittävästi aikaa eikä resursseja: Työ jouduttiin tekemään nopeassa aikataulussa virkamiestyönä. Työryhmiä ei voitu perustaa. Peruskoulua uudistettiin ottamalla käyttöön laaja-alaisen osaamisen alueet, mutta lukion puolella jäätiin entisiin aihekokonaisuuksiin. Lukion ops olisi kuitenkin kaivannut perusteellista, oppiainerajatkin avaavaa uudistusta. Nyt opetetaan paljon samoja asioita eri oppiaineiden kursseilla ja kehitellään teemaopintoja oppiaineiden väliseen yhteistyöhön, kun kunnollisella valmistelulla oppiainerajojen ylittäminen olisi saatu koko opiskelun perustaksi.

Kalevi Riikonen toi esiin (KS Mielipide 5.12.) huolestuttavan kehityskulun, ettei Suomessa, järjestöjen luvatussa maassa, enää tahdo löytyä järjestötoiminnasta kiinnostuneita, varsinkaan nuoria. Olen tehnyt saman havainnon. Yhdistykset ovat koko yhteiskunnallisen toimintamme pohja ja toimivat demokratian toteutumisen keskeisenä kanavana. Eri alojen yhdistyksissä kehitetään ja ideoidaan omaa toiminta-aluetta, tehdään aloitteita ylemmille tahoille, keskustellaan ja otetaan kantaa, oli kyse sitten vaikkapa yleishyödyllisestä, ammatillisesta tai poliittisesta toiminnasta. Virallisilta yhdistyksiltä kysytään usein näkemyksiä ja lausuntoja oman alueensa uudistuksiin, ja niiden kannanotoilla on vaikutuksia. Kalevi Riikonen kysyy, ovatko epäviralliset ja vapaamuotoiset virtuaaliryhmät korvaamassa kasvokkain tapahtuvaa yhdistystoimintaa. Olen huomannut, että tällä hetkellä esim. erilaiset Facebook-ryhmät vetävät ihmiset mukaansa. Ne ovatkin vaivattomia ideoiden ja ajatusten jakokan

Opetusministeriön työryhmä esittää raportissaan ylioppilaskokeiden käyttämistä ikään kuin korkeakoulujen pääsykokeina. Myös ammatilliselta puolelta valmistuvien ohjaamista yo-kokeiden suorittamiseen suunnitellaan. Ehdotukseen liittyy monta muttaa: Miten kävisi yo-tutkinnon pedagogisen kehittämisen, jos oppiaineiden kokeiden pitäisi olla samalla pääsykokeita? Sanelisivatko korkeakoulut, millaisia kokeita tarvitaan? Nykyinen yo-tutkinto kaivannee pian päivitystä, koska se perustuu yksin tehtäviin, erillisten oppiaineiden kokeisiin ja ulkomuistin varassa olevaan tietoon, mikä ei ole kovin hyvin sopusoinnussa lukion pedagogisten painotusten kanssa. Esityksestä saa kuvan, että “pääsykokeet” olisivat edelleen oppiainekokeita. Ammattiopistoissa opiskellaan ammattitaitoa tukevia ja jatko-opintokelpoisuuden takaavia yleisaineita, kuten äidinkieltä ja viestintää. On erittäin tärkeää, että näistä opinnoista kannetaan tulevaisuudessa hyvää huolta. Tällä hetkellä tilanne on huono ja ep

Opetusministeriön työryhmä esittää  toimenpideohjelmassaan, että korkeakoulujen - yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen - pääsykoerumbasta päästäisiin eroon muuttamalla ylioppilaskoe samalla korkeakoulujen pääsykokeeksi ja mahdollisesti poistamalla kokeiden uusimiskertojen rajoitukset. Ammattikouluista valmistuvat ohjattaisiin myös suorittamaan tiettyjä ylioppilastutkinnon kokeita. Tämä uudistus keventäisi toki lukiosta valmistuvan hakeutumista jatko-opintoihin, mutta lisäisi lukioiden resurssitarpeita, jos ylioppilaskokeen saisi uusia rajattomasti. Miten sitten kävisi ammattiin opiskelleille? Tällä hetkellä ammattioppilaitoksissa opiskellaan yleisaineita, kuten äidinkieltä ja viestintää tai matematiikkaa, huolestuttavan niukin tuntimäärin ja kirjavasti eri oppilaitoksissa, mikä johtuu ammatilliseen koulutukseen kohdistuneista rankoista säästöistä, ja säästöjen tie jatkuu ikävä kyllä edelleen. Ammattikoulusta valmistuva ei saa lukiosta valmistuvan kanssa yhtäläisiä valmiuk

Maamme on monikulttuuristunut vauhdilla viime kuukausien aikana, eikä tästä asiasta eri tavoin ajattelevien välillä ole säästytty törmäyksiltä. Turhaan riitelyyn ei kuitenkaan kannata käyttää aikaa ja voimia - tärkeintä olisi pohtia, miten opimme ymmärtämään toistemme tapoja ja näkemyksiä. Asenteet syntyvät jo kasvuiässä, kun lapset havainnoivat, miten aikuiset suhtautuvat asioihin, myös erilaisuuteen. Koululla on tässä myös merkittävä rooli: otetaanko uusissa opetussuunnitelmissakin korostettu monikielisyys ja -kulttuurisuus luontevaksi osaksi opetusta? Jotta toisen ihmisen arvomaailmaa oppii ymmärtämään, siihen on perehdyttävä. Uskonto on olennainen osa eri kulttuureja ja säätelee usein myös arkielämää. Siksi olisikin erittäin kannatettavaa, että koulujen uskontojen opetuksessa siirryttäisiin ensin eri uskontokuntien yhteisten opintokokonaisuuksien opiskelun kautta lopulta kaikille yhteisen katsomusaineen, uskontotieteen, opetukseen. Vain oikean tiedon avulla ja toisen n

Mai Allo peräänkuulutti kirjoituksessaan (HS Mielipide 17.9.) mm. omia kouluja älykkäille lapsille. Suomalaisen peruskoulun vahvuus on kuitenkin tasa-arvoisuus. Koulushoppailu ei ratkeaisi perustamalla “fiksujen kouluja” tai palauttamalla tasokurssit. Ensimmäiset vain kiihdyttäisivät ilmiötä ja synnyttäisivät eliittikouluja, jotka kilpailisivat keskenään oppilaista sekä loisivat jo varhaisessa vaiheessa “luokkajakoa”. Tasokurssit puolestaan kaventavat oppilaan mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Lasten ja nuorten lahjakkuuksien tukemiseksi kannattaisi ottaa käyttöön erilaiset painotukset. Kouluissa voisi opiskella omien taipumusten ja kiinnostuksen mukaan laajemmin esim. musiikkia, kuvataidetta, matemaattisia aineita, kieliä, liikuntaa, luovaa ilmaisua. Tutkimusten mukaan oppilaat hyötyvät eniten heterogeenistä ryhmistä. Voi myös vain kuvitella, millainen kilpailun ilmapiiri vallitsisi “fiksujen kouluissa”. Digitaalinen maailma on tullut jäädäkseen - halusimme tai emme.

Kouvolan Sanomat uutisoi 11.9. Kouvolan koulujen kunnostuksesta ja kouluverkosta. Uutisessa todetaan, ettei päätöksiä kouluverkosta tehdä enää tällä valtuustokaudella. Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila sanoo, ettei minkään koulun tila ole este jatkaa koulutyötä. Keväällä tehdyissä kuntoselvityksissä todettiin kuitenkin vakavia ongelmia monen koulun kunnossa. Samaa viestiä on tullut kouluissa päivittäin työtään tekeviltä, esimerkiksi Valkealan kirkonkylän koulusta. Keskustelut kouluverkosta ja koulujen kunnostuksesta pitää aloittaa viipymättä. On toki järkevää, että nämä asiat liitetään toisiinsa. Lasten ja nuorten sekä kouluissaan työtään tekevien terveydellä ei saa leikkiä. Jos koko asia siirtyy seuraavan valtuuston hoidettavaksi, remontitkin siirtyvät liian kauas. Jos koulussa, jossa on paljon oppilaita ja jonka tulevaisuus ei ole siten kyseenalainen, ilmenee vakavia sisäilmaongelmia, kunnostuksen on alettava kuitenkin välittömästi, ennen kouluverkkop

HS uutisoi 15.7. teettämästään gallupista, jonka mukaan suomalaiset uskovat vielä “uuden Nokian” tuloon. Eniten uskotaan menestyvään matkapuhelinliiketoimintaan. Kyselyä lukiessani ihmettelin, miksi yhtenä “uuden Nokian” vaihtoehtona ei kysytty näkemyksiä uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksista. Eri puolilla Suomea tehdään paljon tämän alan tutkimusta ja luodaan uusia innovaatioita. Esimerkkinä mainittakoon Lappeenrannan teknisessä yliopistossa tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseksi tehtävä työ. Myös esimerkiksi biokaasun käytön mahdollisuudet laajenevat jatkuvasti. Pariisin ilmastosopimus 2015 velvoittaa siihen sitoutuneita maita päästöjen vähentämiseen ja tähtää ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Luulisi siis, että erityisesti vaihtoehtoisten, luontoa säästävien energiamuotojen kehittämiseen liittyvää toimintaa tuettaisiin Suomessa voimakkaasti ja vastavuoroisesti vähennettäisiin ympäristölle haitallisen toiminnan tukemista (mm. fossiilisten polttoaineiden käyttö