Siirry pääsisältöön

Korkeakoulujen todistusvalinta ajaa lukiot ahtaalle

Yliopistot ja korkeakoulut valitsevat nyt toista kertaa pääosan uusista opiskelijoista suoran todistusvalinnan avulla. Vaikka uudistus on vielä näin uusi, sen vaikutus lukioihin on jo osoittautunut monella tavalla karuksi. 

Lukioista on tehty preppauskeskuksia, joissa on entistä kovempi kiire. Erityisen konkreettisesti tämä on näkyvissä kevään ylioppilastutkinnossa. Lukioissa tapahtuvan kokeiden alustavan arvioinnin aikataulu on laadittu niin, että opettajille ei jää tarpeeksi työaikaa; heidän oletetaan tarkistavan yo-kokeita myös pääsiäisen aikaan. Eikö vapaa ole kuitenkin tarkoitettu lepoon? Olisiko tällainen mahdollista millään muulla alalla ilman työntekijän omaa suostumusta ja kovia ylimääräisiä korvauksia? 

Kireän aikataulun takana on korkeakoulujen valintauudistus. Korkeakoulut haluavat yo-tulokset mahdollisimman aikaisin. Yo-kirjoitusten aika on lukioissa erittäin hektistä. Samaan aikaan pyörivät opetus, koeviikko kokeineen ja tarkistuksineen, ylioppilaskirjoitusten valvonnat, jotka lisääntyvät rajattoman korotusmahdollisuuden myötä ja koronarajoitusten takia, ja yo-suoritusten alustava arviointi. Tänä keväänä työtä lisäävät vielä lukion uuden opetussuunnitelman valmistaminen ja valmistautuminen oppivelvollisuuden pidentymiseen. Tämä kaikki saattaa opettajien työssä jaksamisen huolestuttavan koville. Kun opettajat joutuvat tekemään ylioppilaskokeiden alustavan arvioinnin kiireellä, hutiloiden, lopullisesta arvioinnista vastaavat sensorit joutuvat tekemään lisätyötä, mikä taas vie heiltä enemmän aikaa. Opiskelijoiden oikeusturva saada tasapuolista arviointia on kuitenkin itseisarvo.

Todistusvalintauudistuksen myötä lukion yleissivistävä rooli kapenee. Opiskelijat valitsevat opintojaan lähinnä sen perusteella, mistä on suora hyöty jatko-opintoihin haettaessa. Kielivarantomme kapenee, kun ajatellaan, että pelkkä englanti riittää, ja reaaliaineiden tietämys suppenee, kun niiden kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa vähenee. Lukio-opiskelulle maustetta antavat koulukohtaiset valinnaiset kurssit eivät toteudu liian pienen osanottajajoukon vuoksi.  Kaiken kaikkiaan matemaattis-luonnontieteelliset aineet jyräävät alleen humanistiset aineet.

Vieläko ihmetellään, miksi lukion opiskelijat ja opettajat uupuvat? 

































Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää