Siirry pääsisältöön

Nuoria tarvitaan yhdistyksissä



Kalevi Riikonen toi esiin (KS Mielipide 5.12.) huolestuttavan kehityskulun, ettei Suomessa, järjestöjen luvatussa maassa, enää tahdo löytyä järjestötoiminnasta kiinnostuneita, varsinkaan nuoria. Olen tehnyt saman havainnon.

Yhdistykset ovat koko yhteiskunnallisen toimintamme pohja ja toimivat demokratian toteutumisen keskeisenä kanavana. Eri alojen yhdistyksissä kehitetään ja ideoidaan omaa toiminta-aluetta, tehdään aloitteita ylemmille tahoille, keskustellaan ja otetaan kantaa, oli kyse sitten vaikkapa yleishyödyllisestä, ammatillisesta tai poliittisesta toiminnasta. Virallisilta yhdistyksiltä kysytään usein näkemyksiä ja lausuntoja oman alueensa uudistuksiin, ja niiden kannanotoilla on vaikutuksia.

Kalevi Riikonen kysyy, ovatko epäviralliset ja vapaamuotoiset virtuaaliryhmät korvaamassa kasvokkain tapahtuvaa yhdistystoimintaa. Olen huomannut, että tällä hetkellä esim. erilaiset Facebook-ryhmät vetävät ihmiset mukaansa. Ne ovatkin vaivattomia ideoiden ja ajatusten jakokanavia, mutta niiden viralliset vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomia, toisin kuin yhdistysten, eivätkä ne millään voi korvata aitoa ihmisten välistä keskustelua. Tosin mikään ei estä myöskään yhdistysten jäsenten digitaalista yhteydenpitoa kasvokkaisten kokoontumisten rinnalla.

Olen koko ikäni osallistunut aktiivisesti erilaisten yhdistysten toimintaan ja myös niiden hallitustyöhön sekä ammattini että harrastusteni kautta. Yhdistystoiminta on ollut antoisaa: olen kokenut päässeeni vaikuttamaan asioihin, tutustunut monenlaisiin uusiin ihmisiin ja oppinut yhdistystoiminnassa tärkeitä vuorovaikutustaitoja. Tämän viestin toivon tavoittavan myös nuoremmat sukupolvet. Mahdollisuus osallistumiseen kannattaa hyödyntää.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää