Siirry pääsisältöön

Koulukirjastoilla tasoittamaan oppimistulosten eroja



Pisa-tutkimuksen tuoreet, itsenäisyyspäivänä julkaistut tulokset kertovat, että vaikka maamme 15-vuotiaat ovat edelleen sekä luonnontieteissä, matematiikassa että lukutaidossa maailman huippua, kuilu sukupuolten, koulujen, niiden oppilaiden ja maamme osien välillä on syventynyt hälyttävän paljon. Perheiden sosiaalisella asemalla on myös suuri vaikutus tuloksiin.

Hyvä lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukeva ihminen kehittää niin ajattelu-, ongelmanratkaisu-, keskittymis- kuin empatiakykyäänkin ja lisää tietojaan ympäröivästä maailmasta. Lukeminen on kuitenkin vähennyt huomattavasti. On tutkittu, että kodeissa ei lueta enää lapsille samassa määrin kuin ennen, joten päiväkodit ja koulut vastaavat suuresti lukemisharrastuksen herättämisestä ja ylläpidosta. Lukeminen on saanut rinnalleen paljon muita kiehtovia aktiviteetteja, joten siitä olisi nyt tehtävä entistä tärkeämpää ja kiinnostavampaa.

Koulujen kirjastot ovat nyt avainasemassa, ja niitä on ryhdyttävä kehittämään usein epämääräisistä tai olemattomista  kirjavarastoista houkutteleviksi ja toimiviksi tietokeskuksiksi, joita hyödynnetään aktiivisesti kaikessa opetuksessa ja oppiaineiden välisessä yhteistyössä. Myös yleisen kirjaston ja koulukirjastojen yhteistyötä kannattaisi lisätä. Kirjastoammattilaiset voisivat auttaa kouluja paitsi tiedonhaussa ja kirjavinkkauksessa myös koulun oman kirjaston suunnittelussa ja kehittämisessä.

Omat kirjastot ovat erityisen tärkeitä kouluille, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole yleistä kirjastoa. Pisa-tutkimuksessa selvisi, että erot kaupunkien ja maaseutujen oppimistuloksissa ovat isot. Olisikin tärkeää selvittää, miten kirjaston läheisyys selittää oppimistulosten eroja. Onko kaupunkikouluissa paremmat mahdollisuudet käyttää kirjastoa kuin maaseutukouluissa?

Vetoamme päättäjiin: ryhdytään yhdessä pysäyttämään oppimistulosten laskua tarjoamalla kaikille lapsille ja nuorille yhtäläinen pääsy tiedon ja elämysten äärelle koulukirjastojen avulla sekä mahdollistamalla siten lukutaidon kehittäminen.

Vetoamme opettajiin: vaaditaan kouluihin mahdollisuus käyttää kirjastoa luontevana osana opetusta ja luetaan erilaisia tekstejä kaikkien oppiaineiden tunneilla.

Vetoamme huoltajiin: luetaan lapsille ja näytetään lukevan aikuisen mallia.

Sari Hyytiäinen
Puheenjohtaja
Äidinkielen opettajain liitto ry

Arja Kangasharju
Puheenjohtaja
Suomen koulukirjastoyhdistys ry



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u