Siirry pääsisältöön

Ammattikoulustakin sujuvasti jatko-opintoihin



Opetusministeriön työryhmä esittää  toimenpideohjelmassaan, että korkeakoulujen - yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen - pääsykoerumbasta päästäisiin eroon muuttamalla ylioppilaskoe samalla korkeakoulujen pääsykokeeksi ja mahdollisesti poistamalla kokeiden uusimiskertojen rajoitukset. Ammattikouluista valmistuvat ohjattaisiin myös suorittamaan tiettyjä ylioppilastutkinnon kokeita.

Tämä uudistus keventäisi toki lukiosta valmistuvan hakeutumista jatko-opintoihin, mutta lisäisi lukioiden resurssitarpeita, jos ylioppilaskokeen saisi uusia rajattomasti. Miten sitten kävisi ammattiin opiskelleille?

Tällä hetkellä ammattioppilaitoksissa opiskellaan yleisaineita, kuten äidinkieltä ja viestintää tai matematiikkaa, huolestuttavan niukin tuntimäärin ja kirjavasti eri oppilaitoksissa, mikä johtuu ammatilliseen koulutukseen kohdistuneista rankoista säästöistä, ja säästöjen tie jatkuu ikävä kyllä edelleen. Ammattikoulusta valmistuva ei saa lukiosta valmistuvan kanssa yhtäläisiä valmiuksia osallistua ylioppilaskokeeseen, vaan hänen pitää opiskella lukion kursseja, jotta voi selvitä kokeista.

Ammattikorkeakouluopinnot ovat olleet suurelle joukolle ammattikouluista valmistuvia suosittuja jatko-opintoja. Tuntuisikin kovin epäreilulta, jos kolmannen asteen opintoihin pääsyyn vaadittaisiin ammattitutkinnon lisäksi tiettyjen ylioppilaskokeiden suorittaminen. Käytännössä pitäisi joko tehdä opintojen aikana yhdistelmäopinnot tai opiskella aikuislukiossa ammattiin valmistumisen jälkeen.

Ehdotettu uudistus korostaisi lukio-opiskelun asemaa, mikä heijastuisi ammattioppilaitoksiin hakeutumiseen vähentävästi. Uskon, että ammattiosaajia tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa, vai luotetaanko robotiikkaan jo niin vahvasti?

Jos lukio-opinnoista ollaan tekemässä käytännössä pakollisia kaikille korkeakouluopiskelijoille, onko edes järkevää säilyttää yhä edelleen jyrkkiä rajoja yleissivistävän ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen välillä? Opiskelijan yksilöllisiä opintopolkuja voitaisiin kunnioittaa tekemällä nykyistä paljon helpommaksi valinta sekä lukion että ammatillisen puolen opinnoista.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u