Siirry pääsisältöön

Koulut kuntoon Kouvolassa



Kouvolan Sanomat uutisoi 11.9. Kouvolan koulujen kunnostuksesta ja kouluverkosta. Uutisessa todetaan, ettei päätöksiä kouluverkosta tehdä enää tällä valtuustokaudella. Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila sanoo, ettei minkään koulun tila ole este jatkaa koulutyötä. Keväällä tehdyissä kuntoselvityksissä todettiin kuitenkin vakavia ongelmia monen koulun kunnossa. Samaa viestiä on tullut kouluissa päivittäin työtään tekeviltä, esimerkiksi Valkealan kirkonkylän koulusta.

Keskustelut kouluverkosta ja koulujen kunnostuksesta pitää aloittaa viipymättä. On toki järkevää, että nämä asiat liitetään toisiinsa. Lasten ja nuorten sekä kouluissaan työtään tekevien terveydellä ei saa leikkiä. Jos koko asia siirtyy seuraavan valtuuston hoidettavaksi, remontitkin siirtyvät liian kauas. Jos koulussa, jossa on paljon oppilaita ja jonka tulevaisuus ei ole siten kyseenalainen, ilmenee vakavia sisäilmaongelmia, kunnostuksen on alettava kuitenkin välittömästi, ennen kouluverkkopäätöksiä.

Kouvolassa kannattaisi harkita ns. monitoimirakennuksia, kun rakennetaan uutta. Näissä rakennuksissa voisi olla  koulun lisäksi esimerkiksi päiväkoti, kirjasto, terveyspalveluja, lasten, nuorten ja vanhusten harrastustiloja. Koulun tiloja voitaisiin käyttää kouluajan moneen tarkoitukseen - niin kuin nytkin tehdään. Tämä tuntuu olevan muuallakin tulevaisuuden suunta. Rakennuksen sydämenä näkisin mielelläni kirjaston, jota kaikki voisivat hyödyntää.

On todella ikävää, että koulujen kunto pääse rapistumaan. Uskon, että yksi selittävä tekijä on koulujen kiinteistönhoidon muutoksissa: kun kouluissa ei ole enää omia vahtimestareita tai talonmiehiä, jotka havaitsisivat pienetkin ongelmat ajoissa, ja ne saataisiin hoidetuiksi ajallaan, pienistä ongelmista kasvaa isoja. Olisikin toivottavaa, että tässä asiassa palattaisiin askel menneisyyteen. Kullakin koululla voisi olla esimerkiksi oma kouluisäntä tai -emäntä, joka tuntisi rakennuksen hyvin, olisi paikalla koulupäivän aikana ja tarttuisi kiinteisössä havaittaviin ongelmiin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u