Siirry pääsisältöön

Kouvolan koulut mukaan lukutaitohankkeeseen




Kouluissa työtään tekevät opettajat ovat jo pitkään kantaneet huolta lasten ja nuorten heikkenevästä lukutaidosta. Lukutaitohan on tiiviissä yhteydessä kaikkeen oppimiseen. Tuoreet PISA-tulokset paljastivat, että joka 10:s peruskoulun päättävä nuori ei ole lukemisessaan sillä tasolla, että selviäisi jatko-opinnoistaan ja työelämän tilanteista. Lisäksi tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on tyttöjen eduksi jopa puolitoista vuotta. Heikon lukutaidon ja yhteiskunnasta syrjäytymisen välillä on myös selkeä yhteys. Huolissaan siis pitää olla.Valitettavasti maamme päättäjien toimet tämän kehityksen pysäyttämiseksi eivät ole olleet mitään tukitoimia - päinvastoin koulutuksesta on nipistetty kaikki mahdollinen.

Onneksi ongelmaan ovat nyt tarttuneet muut tahot. Toivottavasti niiden antama esimerkki herättää myös päättäjämme. Suomen Kulttuurirahasto ja Kopiosto ovat vastikään julkaisseet tiedotteen Lukuklaanit-nimisestä hankkeesta, joka on mahdollisesti useiden vuosien pituinen. Tavoitteena on kehittää koulujen kirjastoja ja parantaa lukutaitoa. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2017 mukaan kutsutaan kaikki alakoulut (ja yhtenäiskoulut), luokat 1. - 6. Erityisesti halutaan rohkaista 3. - 4. luokkien poikia lukemisharrastukseen. Koulut haastetaan laatimaan oman koulukirjastonsa perustamis- tai kehittämissuunnitelma - parhaat ideat palkitaan. Palkintorahat voidaan käyttää kirjaostoihin tai vaikkapa mediahankintoihin ja koulun kirjaston toimintojen kehittämiseen. Koulukirjastojen toivotaan myös kehittävän yhteistyötä paikallisten sidosryhmien, kuten yleisen kirjaston, vanhempainyhdistyksen tai kirjastoauton, kanssa.

Toisessa vaiheessa keväällä 2018 kaikki alakoulut voivat tilata omaan koulukirjastoonsa noin 50 kirjan lukupaketin ja opettajien tueksi vinkkejä kirjojen käsittelyyn lukupiireissä eli lukuklaaneissa. Lukukokemuksia jaetaan tarkoitukseen perustettavalla sähköisellä alustalla muiden koulujen kanssa ja myös kilpaillaan lukemisesta. Kouluille tämä toiminta on ilmaista.

Hankkeesta on tarkoitus tulla pitkäaikainen, ja se voi laajeta myös yläkouluun ja toiselle asteelle. Lukevan yhteisön toimintaa kannattaa jatkaa.

Ensi syksynä on Kouvolassakin loistava tilaisuus aloittaa koulukirjastojen perustaminen ja kehittäminen osallistumalla tähän hankkeeseen. Uusi kirjastolaki mainitsee koulujen kirjastojen ja yleisten kirjastojen yhteistyön, joten sitäkin kannattaa ehdottomasti viritellä yhä enemmän. Kun Kouvolassa remontoidaan kouluja ja rakennetaan uusia, on tärkeää huolehtia siitä, että koulut saavat oman kirjastotilan - vaikka pienenkin. Yhteistyökumppaneita kannattaa myös miettiä luovasti; niitä voi löytyä vaikkapa monista urheiluseuroistamme. Lisätietoa on pian tulossa; hankkeen sivusto on osoitteessa www.lukuklaani.fi.

Tästä on siis alkamassa lukemisen “Pohjois-Karjala-hanke”, eikä Kouvolassakaan ole varaa jäädä siitä pois. Kun lukemisesta kerran tulee tärkeä osa arkea, siitä ei halua luopua. Uudet kirjastonkäyttäjätkin syntyvät näin.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u