Siirry pääsisältöön

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja tarvitsee myös kirjallisuuden tuntemusta

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja tarvitsee myös kirjallisuuden tuntemusta



Jyväskylän yliopisto on aikeissa lopettaa kirjallisuuden pääaineopinnot. Tämä olisi kova isku paitsi kirjallisuusalalle aikoville, kuten tuleville kirjallisuudentutkijoille, kustannustoimittajille ja kriitikoille, myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi tähtääville.



Jos uudistus toteutuisi, Jyväskylän yliopistosta, joka on merkittävä opettajakoulutukseen keskittyvä oppilaitos, ei enää valmistuisi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia, joilla olisi pääaineena kirjallisuus, vaan kaikkien opiskelijoiden tulisi opiskella pääaineenaan suomen kieltä. Tämä kaventaisi merkittävästi myös kouluopetusta, kun mahdollisuus kirjallisuuden syventäviin opintoihin vietäisiin. Tarvitsemme kouluissa kielitieteeseen suuntautuvien opettajien rinnalla myös kirjallisuuden erityisiä asiantuntijoita. Oppiaineen nimi on äidinkieli ja kirjallisuus - nyt oltaisiin viemässä arvoa oppiaineen toiselta puoliskolta.



Ns. uusmedian, kuten elokuvan ja sarjakuvan, opetus tulee vahvasti esiin uusissa opetussuunnitelmissa. Näilläkin lajeilla on vahva kytkös kirjallisuuteen, ja niiden opettaja tarvitsee kirjallisuuden tuntemusta.



Maassamme ollaan huolestuneita lasten ja nuorten lukuharrastuksen yksipuolistumisesta sähköisen median teksteihin ja lukutaidon heikentymisestä. Jyväskylän yliopiston suunnitelma kirjallisuuden pääaineopiskelun lopettamiseksi ei edistä taistelua tätä kehitystä vastaan.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u