Siirry pääsisältöön

Fiksu maa ja fiksu kunta panostavat koulutukseen


Fiksu maa ja fiksu kunta panostavat koulutukseen


Jos haluat auttaa ihmistä elämässään, opeta hänet lukemaan. Koulutus on paras suoja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Nämä asiat tuntuvat itsestään selviltä, kun pohditaan kolmannen maailman heikko-osaisten auttamista, mutta pitäisi muistaa, että ne ovat aivan yhtä tärkeitä kotimaassamme.


Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että asia ei mene aivan niin: Suomessa on viime vuosina unohdettu koulutuksen merkitys ja siihen panostaminen niin valtion kuin kuntienkin tasolla. On säästetty jo niin paljon, että seinä alkaa tulla vastaan. Oppimistulokset ovat olleet laskusuhdanteessa jo jonkin aikaa sekä kotimaisten että kansainvälisten mittausten mukaan. Tulevat PISA-tutkimuksen luku- ja kirjoittamistaitojen tulokset pelottavat. Kuitenkin säästetään varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta ja leikataan opintotukea niin, että pakotetaan tulevat opiskelijat ottamaan mittavaa velkaa - ettei tulevien polvien tarvitse maksaa velkaa.


Vihreiden koulutuspoliittinen työryhmä, johon olen kuulunut vuoden 2016 alusta, pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan, että maamme koulutuspoliittinen tilanne paranisi. Ensimmäisenä asiana tartumme ammatillisen koulutuksen tilanteeseen ja tulevaan reformiin. Työssäoppimisen korostaminen on hyvä asia, mutta samalla on muistettava, että tarvitaan ammattitaitoisia, päteviä opettajia. Yleisaineiden opetuskin pitää turvata ja taata siten ammattiopistoista valmistuneille mahdollisuudet ja kyvyt jatkaa kolmannelle asteelle, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Yleisaineiden opetukseen tarvitaan tehtäväänsä koulutettuja opettajia, eikä tätä opetusta voida vain siirtää ammattiopettajille niin kuin monessa oppilaitoksessa on ikävä kyllä tehty. Yhteistyötä yleis- ja ammattiaineiden opettajien välillä toki tarvitaan niin kuin on tarvittu ennenkin. Ammattiin valmistuvalta vaaditaan myös omassa työssään esimerkiksi hyviä viestintä- ja tvt-taitoja, eivätkä ne ilman harjoittelua itsestään kehity.


Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut kuulu tasa-arvon vaalimisesta. Nyt näyttää ikävä kyllä siltä, että tätä arvoa murennetaan vähän joka tasolla. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei olekaan enää yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua edelleen. Suomestakin on tulossa yhä vahvemmin luokkayhteiskunta - mahdollisuudet edetä torpataan yhä varhaisemmassa vaiheessa. Jos vanhemmat eivät ole työssäkäyviä, mahdollisuus varhaiskasvatuksen piiriin pääsyyn on rajallinen. Ammatillisen puolen opinnot suorittaneet saavat jatko-opintomahdollisuuden sen mukaan, mistä oppilaitoksesta valmistuvat ja millaisen pohjan opiskelutaidoilleen ovat opinnoissaan saaneet. Jos vanhemmilla ei ole varaa tukea kolmannen asteen opintoja, moni jättää lainan pelossa hakematta jatko-opintoihin.


Toivon, että Kouvolassakin osattaisiin tarttua kouluasioihin muutenkin kuin euroja tuijotellen. Pitäisi osata nähdä paitsi tulevaan myös lapsen ja nuoren silmin. Kaikilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet päästä eteenpäin elämässään - taustasta riippumatta.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u