Siirry pääsisältöön

Lukemalla kiusaamista vastaan

Perjantaina 23.4. vietetään kansainvälistä, Espanjasta juurensa juontavaa Kirjan ja ruusun päivää, jolloin juhlitaan kirjoja ja lukemista. Katalonialaisen perinteen mukaan naiset antavat miehille kirjoja, miehet naisille ruusuja. Historia ei siis ole kovin tasa-arvoinen - ainakaan lukemisharrastuksen kannalta. Ihan kaikkien on tärkeää tarttua kirjaan sen eri muodoissa - painettuun kirjaan, e-kirjaan tai äänikirjaan. Tarinan ja kielen maailmaan pääsylle ei ole koskaan aiemmin ollut näin paljon vaihtoehtoja.


Kaunokirjallisuuden voima on valtava, ja siitä soisi ihan kaikkien pääsevän osaksi. Lukeminen kehittää keskittymiskykyä ja ajattelua, sanavarastoa ja kielen tajua. Kirjallisuus auttaa eläytymään erilaisten ihmisten elämän kohtaloihin ja hyväksymään moninaisuutta. Lukeminen tekee meistä empaattisempia toisiamme kohtaan. 


Kun UNESCO julisti vuonna 1995 kansainvälisen Kirjan ja ruusun päivän, julistuksessa sanottiin: "Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina."


Kiusaamisen lisääntyminen ja raaistuminen huolettaa jatkuvasti, ja sitä vastaan käydään erilaisin kampanjoin. Lukeminen kannattaisi ehdottomasti valjastaa myös tähän tehtävään. Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella tulee olla mahdollisuus kehittää taitoaan ymmärtää erilaisten ihmisten tilanteita ja erilaisuutta tarinoiden kautta sekä rakentaa sellaista ajattelukykyä ja sanavarastoa, että omia tunteita kykenee ilmaisemaan rakentavassa vuorovaikutuksessa. Neuvoloissa on opastettava vanhempia lukemisen merkityksestä lapsen kehitykselle, päiväkodeissa ja kouluissa lukemisella on oltava keskeinen asema. Onneksi kirjahyllyt ovat palaamassa koteihin - toivottavasti kirjatkin.


Maailma tarvitsee kirjoja ja lukemista. Hyvää Kirjan ja ruusun päivää!


23.4.2021










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u