Siirry pääsisältöön

Suomen kieli - tulevaisuuden kieli


Mitäköhän Mikael Agricola ajattelisi tänään 9.4. omana nimikkopäivänään ja suomen kielen juhlapäivänä kielemme tilasta ja asemasta? Uskon, että hän olisi ylpeä Suomelle luomansa kirjakielen kehityksestä: suomea on päivitetty jatkuvasti 1500-luvun puolestavälistä lähtien vastaamaan kulloisiakin yhteiskunnan tarpeita. Suomea voi käyttää kaikilla elämän alueilla; suomi on myös tieteen kieli, sivistyskieli. 


Uskon kuitenkin, että toisaalta Agricola katselee nykysuomalaisten toimintaa huolestuneena. Yhä useammin suomen kielen korvaa englanti opiskelun, tutkimuksen, tekniikan ja yrityselämän kielenä - vaikka Suomessa ollaankin. Yhä useampi nuori ei saavuta peruskoulun aikana sellaista yleiskielen käyttötaitoa, että opinnot toisella asteella sujuvat. Suomi on EU:n virallinen kieli, mutta suomalaiset mepit haluavat käyttää komissiossa englantia. Tekisivätkö näin esimerkiksi espanjalaiset, ranskalaiset tai saksalaiset? Tällä menolla suomella ei ole enää EU:ssa virallisen kielen asemaa.


Olemme itse asiassa tällä hetkellä siinä vaiheessa, että meidän tulee päättää, haluammeko säilyttää oman sivistyskielemme vai annammeko sen pois ja otamme englannin tilalle. Samalla annamme pois suomalaisen ajattelutavan käsitteineen.


Oma vastaukseni on ehdoton ei. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä on mittaamattoman tärkeää. Ihminen ei pysty ilmaisemaan itseään millään muulla kielellä yhtä tarkasti. Se, että meillä on elävä, kehittyvä yleiskieli, jota voimme käyttää kaikilla elämän alueilla, on demokraattisen valtiomme kulmakivi. 


Onneksi huoleen Suomen kieliympäristöstä on herätty. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan hallitusohjelmaan kirjattua kansalliskielistrategiaa, jolla pyritään turvaamaan kansalliskielten asema ja käyttö myös tulevaisuudessa. Samalla laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa otetaan kantaa vähemmistökielten asemaan ja maahan tulijoiden kielten opiskeluun. Miten parannettaisiin heidän mahdollisuuksiaan opiskella paitsi kansalliskieliämme myös omaa äidinkieltään? Äidinkieli on kaiken oppimisen pohja.


Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää kaikille! 💚
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää