Suomessa vietetään 5. - 11.4. vuosittaista Lukutaitoviikkoa. Teemana on tänä vuonna "Lukutaito on kansalaistaito". Vuonna 2021 vietetään maassamme myös Tutkitun tiedon teemavuotta. Kriittinen monilukutaito, siis taito lukea, tulkita ja tuottaa niin perinteisiä kirjallisia, suullisia, kuvallisia kuin digitaalisiakin tekstejä, on tämän hetken maailmassa yksi aivan keskeisimmistä avaintaidoista. Samalla sen puute on maailmamme suurimpia uhkia. Heikosti lukeva on helppo tuulesta temmatun "tiedon", disinformaation, kohde. Esimerkiksi erilaisten salaliittoteorioiden leviäminen perustuu siihen, että ihmisten monilukutaito pettää.
Suomi on loistanut maailman lukutaitomaiden kärkipäässä. Viime vuosina tilanne on kuitenkin kääntynyt huolestuttavaan suuntaan. Heikosti lukevien määrä on jatkuvassa kasvussa, ja lukutaito eriytyy sosioekonomisen taustan, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Peruskoululla ei ole enää nykyisillä resursseilla mahdollisuuksia taata jokaiselle riittävää lukutaitoa: joka kymmenennellä ei ole peruskoulun päätyttyä sellaista lukutaitoa, jota tarvitaan toisen asteen opinnoista selviytymiseen. Opintojen keskeytyminen ja heikko lukutaito korreloivat vahvasti. Kymenlaaksossa opintonsa keskeyttäneiden määrä on ollut valtakunnallisten tilastojen kärkeä.
Pohja monilukutaidolle luodaan varhaislapsuudessa. Kodilla ja varhaiskasvatuksella on tässä iso vastuu. Koulun alkaessa lapsilla, joille on luettu ja joiden kanssa on keskusteltu luetusta, voi olla vuoden etumatka lukutaidossa.
Joka kymmenennellä suomalaisista aikuisista on kuitenkin heikko lukutaito, joka vaikeuttaa merkittävästi yhteiskunnassa toimimista. Yhä useampi vanhempi ei pidä lukemisesta eikä lue lapselleen, vaikka lukemisen tuomat hyödyt tunnettaisiinkin. Neuvoloissa ollaan huolestuneita yhä useamman lapsen kielellisestä kehityksestä.
Varhaiskasvatuksella on parhaat mahdollisuudet tasoittaa kouluvalmiuksia myös lukutaidon osalta. Siksi se, että monipuolinen lukeminen on keskeinen osa päiväkotien arkea, on ehdottoman tärkeää. Onkin erittäin huolestuttavaa, että Suomessa on päiväkoteja, joissa ei juuri lueta lapsille. Vain puolessa Suomen päiväkodeista toteutuu varhaiskasvatussuunnitelman mukainen päivittäinen ääneen lukeminen.
Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan Kouvolan varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen. Sen mukaan erityisinä painopisteinä ovat ympäristökasvatus ja lasten liikkumisen sekä lapsen mielen hyvinvoinnin tukeminen kokonaispedagogisen toiminnan kautta sekä tieto- ja viestintätekniikan ja digiosaamisen vahvistaminen. Monilukutaidon kehittäminen loistaa painopisteissä poissaolollaan, mutta toivottavasti se kuitenkin muistetaan päiväkodeissa aivan keskeisimpänä asiana.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan Lukutaitofoorumin vuonna 2018 julkaistujen suuntaviivojen pohjalta ensimmäistä kansallista lukutaitostrategiaa, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Työssä kuullaan koko yhteiskuntaa laajalti, ja tavoitteena on synnyttää toimia, joilla kehitetään kaikenikäisten monilukutaitoa. Strategiaan sisältyy myös alue- ja kuntatason toimia, joilla edistetään lukutaitoa tukevia paikallisia rakenteita. Toivon myötätuulta Lukevalle Kouvolalle!
Kommentit
Lähetä kommentti