Siirry pääsisältöön

Suomessa poliittinen some-kirjoittelu on luokatonta


En ole elänyt tynnyrissä - tiedän, että poliittisessa keskustelussa on aina sorruttu ylilyönteihin, varsinkin vaalien kynnyksellä.

Viikonloppuna Ilta-Sanomien uutista lukiessani tuntui, että nyt tuli raja vastaan. Verkkolehdessä uutisoitiin haapaveteläisen kaupunginvaltuutetun ja perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaan Ilkka Revon some-kirjoituksesta, joka koski ministeri Kiurua. Kirjoitus oli aivan käsittämättömän luokaton ja ala-arvoinen. Kirjoittaja on koulutukseltaan opettaja, joten kirjoitus oli loukkaus myös ammattikuntaamme ja koulutustamme kohtaan. Opettajan pitäisi opettaa sivistyneen viestinnän periaatteita lapsille ja nuorille.

Jotain on tehtävä tällaiselle luokattomalle herjaamiselle. Ei voi olla niin, että sivistysvaltiossa ihmiset, jotka ovat valmiita laittamaan kaiken aikansa yhteisten asioiden hoitamiseen, joutuvat yleisiksi sylkykupeiksi, kestämään mitä vain. Suomi tarvitsee erityisesti nyt, tänä poikkeusaikana, vahvaa yhteishenkeä. Luokaton kirjoittelu vetää meitä aivan toiseen suuntaan.

Koulussa opetetaan nettietiketin sääntöjä, mutta ne näyttävät unohtuvan. Puolueissa kehotetaan asialliseen kommentointiin, mutta ohjeistusta ei haluta noudattaa. Purisiko se, että räikeistä ylilyönneistä seuraisi automaattisesti kunnianloukkaussyyte ja reilut sakot?









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u