Siirry pääsisältöön

Ilmastohätätilan julistuksella vauhtia ilmastotoimiin


Ukko Bambergille (ps.) kiitos valtuustoaloitteeni "Kouvola julistaa ilmastohätätilan" tuomisesta Kouvolan Sanomien sivuille 12.3. Bamberg antaa kuitenkin ymmärtää, että ilmastohätätilan julistus olisi ylireagointia eikä vaikuttaisi Kouvolan julkisuuskuvaan, Suomen ilmastotavoitteet olisivat ylimitoitettuja, veisivät yrittäjät turmioon ja lietsoisivat paniikkia pandemia-aikana sekä levittäisivät elokapinaa.


Tämä kaikki on aivan päinvastoin.


Nopeat ilmastotoimet ovat välttämättömiä kaikkialla. Tiedeyhteisön - viimeisimpänä Suomen ilmastopaneelin - viesti on hälyttävä: jollei lämpenemistä saada hillittyä 1,5 asteeseen, ovat seuraukset ihmisille, elinkeinoille ja ekosysteemeille vakavat. Ilmastokriisin vaikutukset osuvat eniten jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin niin meillä Suomessa kuin muualla maailmassa. Ilmastopaneelin vastikään julki tulleiden tulosten mukaan olemme selvästi jäljessä tavoitteistamme.


YK ja EU-parlamentti ovat kehottaneet maita ja kaupunkeja julistamaan ilmastohätätilan vauhdittamaan taistelua ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastohätätila on julistettu jo lähes 1800 maassa, kunnassa ja kaupungissa, joissa asuu noin 820 miljoonaa ihmistä. Helsinki julisti sen syyskuussa 2020, ja myös monissa muissa Suomen kunnissa aloite sen julistamiseksi on jätetty. Suomen lääkäriliitot julistivat ilmastohätätilan tammikuussa 2021.Lääkäreiden mukaan ilmastokriisi on terveyskriisi, joka uhkaa myös suomalaisten terveyttä. Luonnon ja ihmisen välisen suhteen vaurioituminen lisää myös pandemioiden riskiä.


Kouvola liittyi vuonna 2019 hiilineutraalien kuntien foorumiin (Hinkuun). Helmikuussa 2020 valtuuston hyväksymä ympäristöohjelma Ympäristö 2030 ohjaa myös Hinku-tavoitteiden saavuttamista. Ympäristö 2030 -ohjelman myötä Kouvolan kaupunki sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli Suomen Sitoumus2050 -järjestelmään yhdessä hiilineutraalisuustavoitteen kanssa.


Kouvolan kaupungin Sitoumus 2050 on valittu yhdeksi Suomen kolmesta parhaasta toimenpidesitoumuksesta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Kouvola sai tämän valtioneuvoston kanslian myöntämän tunnustuksen 25.9.2020.


Ilmastohätätilan julistus on linjassa ympäristötavoitteidemme kanssa ja luonteva jatko niille. Se nostaa ne nykyistä paremmin kaikkien kouvolalaisten ja kaupungin yhteistyökumppanien tietoon ja kannustaa kaikkia mukaan ympäristöohjelmamme mukaiseen toimintaan. Vihreä siirtymä on aivan keskeistä koronaepidemian jälkeisessä elvyttämisessä koko Euroopassa, myös täällä Kymenlaaksossa. Se mahdollistaa uusia yrittäjyyden muotoja ja luo työtä.


Ilmastohätätilan julistus on Kouvolalle ehdottomasti myönteistä julkisuutta. Kouvola osoittaa olevansa vastuullinen edelläkävijä.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää