Siirry pääsisältöön

Tasapuolisuutta koulutuksen järjestämiseen



Viime vuosina harjoitettu koulutuspolitiikka on kohdellut maamme osia eriarvoisesti. Useat viimeaikaiset  mittaukset ovat osoittaneet, että peruskoululaisten oppimistulokset eroavat paljon paikallisesti. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, tuore selvitys osoittaa, että kun valtion koulutusta varten myöntämä rahoitusosuus on viety minimiin, kunnat ovat joutuneet paikkaamaan vajetta omalla rahallaan - toisilla kunnilla on ollut siihen paremmat mahdollisuudet kuin toisilla. Pääkaupunkiseudulla peruskoululaiset ovat viimeisen PISA-tutkimuksen mukaan lukuvuoden edellä muuta Suomea. Onhan se selvää, jos kouluissa voidaan järjestää opetusta tuntijaon minimiä laajemmin, on rahaa tehokkaaseen oppimisen tuen järjestämiseen sekä tietoteknisiin laitteisiin, kirjoihin ja muihin materiaaleihin.

Nyt ollaan uudistamassa korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää. Tämäkin muutos tuntuu suosivan pääkaupunkiseutua: Helsingin huippulukiot tulevat viemään aimo osan suosituista opiskelupaikoista, kuten HS:n uutisessakin 27.9. todettiin. Varakkaimmilla kunnilla on tarjota valtakunnallisia kursseja laajemmin omia erikoiskurssejaan, joilla voidaan valmentaa ylioppilaskokeessa mahdollisimman hyvin suoriutumiseen ja siten korkeakouluihin pääsemiseen. Kokonaan toinen asia, kannattaako lukiosta tehdä vain korkeakouluja palveleva valmennuskeskus, jonne tullessaan opiskelijoiden pitäisi jo tietää, mille alalle aikoo. Mielestäni tässä tehdään hallaa lukion yleissivistävälle tehtävälle ja hiillostetaan nuoria liian varhain valitsemaan polkuaan.

Koska tilanne on nyt kuitenkin viety jo tähän vaiheeseen, että pääsykoejärjestelmää on päätetty uudistaa, valtion tulee ehdottomasti viimein korottaa kunnille maksamaansa valtionosuutta. Ei riitä, että rahaa myönnetään vain tiettyihin erikoishankkeisiin - sitä tarvitaan ihan tavallisen opetuksen järjestämiseen joka puolella Suomea. Kyse on paitsi nuorten tasa-arvoisesta kohtelusta myös aluepolitiikasta. On täysin kestämätöntä, että pääkaupunkiseutu täyttyy ääriään myöten väenpaljoudesta ja samalla useat muut kunnat kitkuttelevat konkurssin rajoilla. Koulutusmahdollisuudet ovat merkittävä kuntien vetovoimatekijä. Lapsiperheet ja nuori väestö hakeutuvat mielellään sellaisille paikkakunnille, joissa kouluasiat ovat kunnossa. Kunnille tulee antaa tasapuoliset mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen.




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää