Siirry pääsisältöön

Koulusta lukevaksi kouluksi



Suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitojen hiipuminen huolestuttaa jo laajasti, muitakin kuin opettajia. Yhteiskuntamme on niin tekstikeskeinen, että jos nämä taidot ovat heikot, syrjäytymisen vaara on ilmeinen. Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan lukutaidon erot ovat kasvaneet hälyttävästi: tytöt ovat vuoden edellä poikia, pääkaupunkiseutu muuta Suomea, ja perheen sosioekonominen tausta on merkitsevä tekijä. Tekstien maailma on lisäksi koko ajan monimuotoistumassa: perinteisten tekstien lukemisen rinnalla tarvitaan taitoja lukea liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä tekstejä ja esim. verkkosivuja, joissa hyödynnetään monenlaisia elementtejä ja keinoja. Lukeminen on siis tullut yhä tärkeämmäksi ja haastavammaksi.

Mutta mikä lääkkeeksi? Lukemista, lukemista ja lukemista. Lukemisen kulttuuri on palautettava maahamme, olemmehan olleet pitkään todellista kirjastokansaa. Vanhemmat on innostettava lukemaan lapsilleen ja näyttämään kirjaa kädessään pitävän aikuisen mallia. Tässä valistustyössä neuvolat ja päiväkodit ovat avainasemassa. Kaikissa neuvoloissa pitää käynnistää kampanja, jossa kerrotaan vanhemmille, miten välttämätöntä lapselle ääneen lukeminen on; videoiden katselu ei korvaa sitä. Mahdollisimman monen lapsen pääsy varhaiskasvatuksen piiriin jo ennen esikouluikää on myös taattava - tässä vaiheessa on tehokkainta tasoittaa oppimisen lähtökohtia ennen kouluikää.

Meillä on jo Liikkuva koulu; nyt tarvitaan rinnalle Lukeva koulu, jatkuvaksi hankkeeksi. Annetaan kaikille kunnille rahaa perustaa kouluihin kirjastot ja tehdään koulukirjastotoiminnasta itsestäänselvyys. Kirjojen ja lehtien on oltava houkuttelevasti lähettyvillä, helposti saatavilla. Lisätään koulun ja yleisen kirjaston yhteistyötä. Liitetään monenlaisten tekstien, niin painettujen kuin digitaalistenkin, lukeminen luontevaksi osaksi koko koulun arkea, kaikkiin oppiaineisiin. Järjestetään kaikille opettajille koulutusta erilaisten tekstien lukemisesta ja hyödyntämisestä opetuksessa.

Pelastetaan suomalaisten luku- ja kirjoitustaito.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u