Siirry pääsisältöön

Koulun kello kauas kuuluu




Kouvolan asukasmäärä on vähentynyt 20:n viime vuoden aikana noin 400 asukkaalla vuodessa (KS 9.1.). Erityisesti asukkaita on lähtenyt kaupunginosista, jotka ovat kärsineet paperitehtaiden lakkautuksista. Uutta yrittäjyyttä toivotaankin hartaasti  kaupunkiimme.


Merkittävä tekijä uusien työpaikkojen rinnalla ovat kuitenkin päiväkodit ja koulut. Kouvola on ollut kuulu koulukaupunki, eikä vielä ole lomautuksista ja leikkauksista huolimatta myöhäistä kääntää suuntaa sekä alkaa kehittää Kouvolasta entisen maineensa veroista.


Monissa Suomen kunnissa ovat kouluasiat niin heikoissa kantimissa - jopa Jyväskylässä - rajujen leikkausten takia, että kaupunki, joka ryhtyykin päinvastoin panostamaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, kerää aivan varmasti positiivista mainetta ja kiinnostusta. Hyvä, lähellä oleva päiväkoti ja alakoulu ovat tärkeitä vaikuttimia, kun lapsiperheet harkitsevat asuinpaikkaansa. Nuoret ja aikuiset voivat kulkea opiskelu- ja työpaikkaansa vähän kauempaakin, mutta turvallisen kävelymatkan päässä olevan alakoulun arvo on suuri.


Ehdotan, että  Kouvolassa aletaankin lähestyä kouluasioita jatkuvien lakkautusten ja säästöjen sijaan järkevän kehittämisen näkökulmasta. Laaditaan pitkän tähtäimen sivistyssuunnitelma, joka ottaa tasa-arvoisesti huomioon niin keskusta- kuin reuna-alueetkin. Työ voitaisiin aloittaa vaikka perumalla päivähoito-oikeuden rajoitukset ja valmistelemalla kolme vuotta täyttäneille osin ilmaista varhaiskasvatusta. Nämä asiat ovat tärkeitä pienten lasten vanhemmille - lapsiperheitähän Kouvolassa erityisesti kaivataan. Hyvä kello kauas kuuluu, toivottavasti pääkaupunkiseudullekin, varsinkin kun vielä soitetaan. Edullisia asuntojakin meillä on tarjolla, eikä työmatka Helsinkiin ole enää matka eikä mikään, ja etätyömahdollisuutkin lisääntyvät eri aloilla jatkuvasti.


Tutkitaan alakouluverkkoa tarkkaan. Ei lakkauteta koulua, jos alueella on tällä hetkellä edes kohtuullisesti lapsia. Hoidetaan koulurakennukset kuntoon. Ei tuijoteta pelkästään tilastoja väen vähenemisestä  vaan luotetaan, että kehitys voi olla myös kohti parempaa. Rauhallinen maaseutumiljöö on monen kaupunkilaisen unelma, kunhan vain peruspalvelut, kuten juuri lähikoulu, ja liikenneyhteydet toimivat.


Tuetaan hiipuvia kouluja valinnanmahdollisuuksia kehittämällä. Oma lähikoulu tulisi kiinnostavammaksi, jos siinä olisi tarjolla uudenlaisia painotuksia,  valinnaisaineita, mahdollisuus vaikka pienen koulukirjaston käyttöön.


Pidetään huolta toisen asteen koulutuksesta siten, että kaikille ysiluokkalaisille on jatko-opintopaikka omassa kaupungissa. Kehitetään ennakkoluulottomasti toisen asteen yhteistyötä ja mahdollisuuksia valita opintoja myös lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Ollaan tässä tienraivaajia ja suunnannäyttäjiä.


Pidetään huolta ammattikorkeakoulusta, että se säilyy vahvana kaupungissamme. Osoitetaan nuorille, että Kouvolaan kannattaa jäädä ja tulla takaisin myös opintojen jälkeen, näyttämällä, että täällä osataan hoitaa hyvin ne tärkeimmät.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u