Lukion päättökoetta tulee kehittää edelleen
Viime viikkojen keskustelu ylioppilastutkinnon ja kolmannen asteen oppilaitosten pääsykokeiden suhteesta on tervetullutta ja aiheellista. Nykyinen koerumba, johon opiskelijat ovat joutuneet, on paitsi rasittava myös yhteiskunnalle kallis. Syntyy turhaa päällekkäisyyttä.
Yliopistolehtori Pekka Räihä esitti kirjoituksessaan (HS Mielipide 23.5.2016), että koko yo-tutkinto pitäisi lopettaa lukion pedagogisen kehittymisen esteenä. Hänen mukaansa nykyisin kaikki lukio-opiskelu tähtää vain ja ainoastaan ylioppilastutkintoon ja opiskelijan on jo ensimmäisestä vuodesta alkaen suunnattavana valinnoissaan sitä kohti. Itse lukiossa opettavana en kuitenkaan näkisi asiaa ihan näin mustavalkoisesti. Toki tulevasta ylioppilastutkinnosta ollaan tietoisia lukio-opintojen alusta asti, mutta kyllä nykylukiossa mm. harjoitellaan myös Räihän peräänkuuluttamia argumentointitaitoja ja tehdään töitä yhteistoiminnallisesti. Monenlaiset oppiaineiden väliset projektitkin ovat arkipäivää. Samalla saavutetaan toki myös yo-tutkinnossa tarvittavia tietoja ja taitoja.
Lukion päättökoetta kannattaisi kuitenkin lähteä kehittämään vastaamaan enemmän tulevien opetussuunnitelmien pedagogiikkaa: päättökokeen pitäisi mitata ulkoa opeteltavan tiedon omaksumisen sijasta kykyä soveltaa tietoa ja arvioida ja käyttää lähdeaineistoa. Opetussuunnitelmat korostavat oppiaineyhteistyötä ja ryhmätyötaitojen oppimista, joten nämäkin ajatukset pitäisi ottaa huomioon tulevaisuuden päättökoetta kehitettäessä.
Nyt kun yo-tutkinnon digitalisointi on hyvässä alussa, voitaisiin keskittyä tutkinnon muodon ja sisällön edelleen kehittämiseen. Tässä työssä tarvitaan myös kolmannen asteen oppilaitosten apua: millaisia taitoja kokeen pitäisi mitata, jotta sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin jatko-opintoihin haettaessa, etteivät opiskelijat joutuisi enää nykyisen kaltaiseen rääkkiin? Yo-tutkintohan syntyi alun alkaen yliopistojen pääsykokeeksi.
Kehittämistyössä on pidettävä rinnalla myös ammattiopistoista valmistuvat. Ei siis voi ajatella, että pelkällä yo-tutkintotodistuksella haettaisiin jatko-opintoihin. Pääsykokeiden tulee edelleen olla sellaisia, että kaikilla on mahdollisuus hakeutua kolmannen asteen opintoihin. Muuten emme voi puhuakaan koulutuksellisesta tasa-arvosta.
Viime viikkojen keskustelu ylioppilastutkinnon ja kolmannen asteen oppilaitosten pääsykokeiden suhteesta on tervetullutta ja aiheellista. Nykyinen koerumba, johon opiskelijat ovat joutuneet, on paitsi rasittava myös yhteiskunnalle kallis. Syntyy turhaa päällekkäisyyttä.
Yliopistolehtori Pekka Räihä esitti kirjoituksessaan (HS Mielipide 23.5.2016), että koko yo-tutkinto pitäisi lopettaa lukion pedagogisen kehittymisen esteenä. Hänen mukaansa nykyisin kaikki lukio-opiskelu tähtää vain ja ainoastaan ylioppilastutkintoon ja opiskelijan on jo ensimmäisestä vuodesta alkaen suunnattavana valinnoissaan sitä kohti. Itse lukiossa opettavana en kuitenkaan näkisi asiaa ihan näin mustavalkoisesti. Toki tulevasta ylioppilastutkinnosta ollaan tietoisia lukio-opintojen alusta asti, mutta kyllä nykylukiossa mm. harjoitellaan myös Räihän peräänkuuluttamia argumentointitaitoja ja tehdään töitä yhteistoiminnallisesti. Monenlaiset oppiaineiden väliset projektitkin ovat arkipäivää. Samalla saavutetaan toki myös yo-tutkinnossa tarvittavia tietoja ja taitoja.
Lukion päättökoetta kannattaisi kuitenkin lähteä kehittämään vastaamaan enemmän tulevien opetussuunnitelmien pedagogiikkaa: päättökokeen pitäisi mitata ulkoa opeteltavan tiedon omaksumisen sijasta kykyä soveltaa tietoa ja arvioida ja käyttää lähdeaineistoa. Opetussuunnitelmat korostavat oppiaineyhteistyötä ja ryhmätyötaitojen oppimista, joten nämäkin ajatukset pitäisi ottaa huomioon tulevaisuuden päättökoetta kehitettäessä.
Nyt kun yo-tutkinnon digitalisointi on hyvässä alussa, voitaisiin keskittyä tutkinnon muodon ja sisällön edelleen kehittämiseen. Tässä työssä tarvitaan myös kolmannen asteen oppilaitosten apua: millaisia taitoja kokeen pitäisi mitata, jotta sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin jatko-opintoihin haettaessa, etteivät opiskelijat joutuisi enää nykyisen kaltaiseen rääkkiin? Yo-tutkintohan syntyi alun alkaen yliopistojen pääsykokeeksi.
Kehittämistyössä on pidettävä rinnalla myös ammattiopistoista valmistuvat. Ei siis voi ajatella, että pelkällä yo-tutkintotodistuksella haettaisiin jatko-opintoihin. Pääsykokeiden tulee edelleen olla sellaisia, että kaikilla on mahdollisuus hakeutua kolmannen asteen opintoihin. Muuten emme voi puhuakaan koulutuksellisesta tasa-arvosta.
Kommentit
Lähetä kommentti