Siirry pääsisältöön

Lukio on liian vauhdikkaassa muutoksessa

Lukiot saivat juuri ennen joululomalle laskeutumista tiedon kevään 2020 ylioppilastutkinnon koepäivistä. Tämä tieto sai lukioissa aikaan valtaisan hämmennyksen: aikataulu on huomattavan tiukka niin opiskelijoiden kuin opettajienkin työn kannalta. Äidinkielen lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeet tehdään parin päivän välein, samoin reaalikokeet.

Syynä tiukkaan aikatauluun on korkeakoulujen valintajärjestelmän muutos, kun yo-kokeista saadut tulokset pisteitetään ja korkeakoulut valitsevat suurimman osan uusista opiskelijoista suoraan yo-kokeiden tulosten perusteella. Uusi järjestelmä tuo paineita saada lopullinen arviointi valmiiksi nykyistä aikaisemmin. Aikataulun kiristys saattaa kuitenkin vaaraan niin tulosten ja arvioinnin laadun kuin sekä opiskelijoiden että opettajienkin jaksamisen.

Uudella valistakoejärjestelmällä halutaan vähentää pääsykokeita ja erityisesti niihin liittyviä kaupallisia preppauskursseja. Nyt on kuitenkin pelkona se, että lukiosta ollaan tekemässä kolmen vuoden preppauskurssi. Jo tällä hetkellä voi huomata, että opiskelijat valitsevat kurssinsa nimenomaan sen mukaan, onko niistä hyötyä yo-kokeissa. Miten tämä lisääntyykään tulevaisuudessa. Näen myös jo silmissäni ranking-listat siitä, mihin korkeakouluihin on päästy mistäkin lukiosta. Se siitä yleissivistyksen hankkimisesta.

Lokakuussa aloitettiin lukion uuden opetussuunnitelman perusteiden laatiminen, ja valmista tulee olla keväällä. Kiire on siis jälleen kerran kova - eikä kaikkia nykyisen opetussuunnitelman mukaisia kursseja ole vielä edes ehditty opiskella kertaakaan.

Jos Suomessa halutaan olla lukiokoulutuksessa mallimaa ja silmissä siintää jopa koulutusvienti, siihen ei päästä muutosvimmalla, joka väsyttää sekä opiskelijat että opettajat.  Sivistys vaatii aikaa syventyä opiskeltaviin asioihin. Toivon, että Suomessa tehtäisiin pitkän tähtäimen koulutuspolitiikkaa, jossa annetaan aikaa suunnittelulle ja muutosten toteutukselle eikä tuijotettaisi vain tehokkuutta ja koulutuksen taloudellista hyötyä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u