Siirry pääsisältöön

Poismuuton syyt selville





Helsingin Sanomissa 7.4. ilmestynyt Karla Kempaksen uutisartikkeli Väestö kasautuu harvoihin saarekkeisiin  oli herättävää luettavaa aamukahvipöydässä varsinkin kouvolalaisesta näkökulmasta. Väestönmuutoksemme vuosina 2015 - 2017 on ollut -2 128 - selkeästi miinusmerkkisin koko Suomen isoista kaupungeista.





On kumma, että vaikka tutkimusten mukaan Kouvolassa asuu tyytyväisiä asukkaita ja kaupunkimme on Suomen turvallisin, asukasvirta suuntautuu meistä poispäin.


Nyt olisi tarpeen selvittää, mihin ja mistä syistä on muutettu muualle. Onko taustalla opiskelemaan lähtö, työpaikan vaihtuminen, kyllästyminen ilmapiiriin vai mikä? Tämä voitaisiin selvittää pois muuttaneille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Vastaamisen tulee olla nopeaa ja yksinkertaista.


Julkisuudessa on väestönkehityksestä aina vain plus- tai miinusmerkkisiä lukuja, mutta niiden sisältö olisi tarpeen avata - meille kaikille. Olisi tärkeää tietää, onko lähtijöissä iso joukko esim. opiskelijoita, joiden on nykyisin lähes välttämätöntä vaihtaa virallisestikin kotikuntansa opiskelun ajaksi, sillä muuten ei voi hyödyntää esim. opiskelupaikkakunnan julkisia. terveyspalveluja. Jos puhumme vain, että taas lähti niin ja niin paljon väkeä pois, vääristämme kokonaiskuvaa ja annamme niin itsellemme kuin ulkopuolisillekin vääränlaisen käsityksen Kouvolan muuttotappiosta.


Kyselyistä saamamme tieto on tärkeää myös siksi, että siten tiedämme, millaisiin asioihin meidän tulee kaupunkina - ja myös laajemmin ajateltuna koko Kymenlaaksona - panostaa. Pääkaupunkiseudun kupeessa eläminen on taitolaji.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää