Siirry pääsisältöön

Lukevaksi Kouvolaksi



                                                                           
Suomessa on hyvien Pisa-tulosten juhlimisen jälkeen herätty siihen, että lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito ovat kokeneet notkahduksen ja erityisesti pitkien tekstien lukeminen ei enää kiinnosta samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina, kun elokuvat, pelit, videot ja sirpalemaiset nettitekstit tuntuvat viihdyttävämmiltä ja helpommilta.

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut jo yhteiskunnallinen erottaja: pääkaupunkiseutu on 9.-luokkalaisten Pisa-tuloksissa vuoden edellä muuta Suomea, tyttöjen ja poikien tuloksissa on iso ero, ja perheen sosioekonomisella taustalla on vaikutusta lasten ja nuorten lukutaitoon. On myös tiedossa, että syrjäytyneillä nuorilla on varsin usein heikko luku- ja kirjoitustaito. Suomen kielen lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on monesti erittäin haastavaa varsinkin maahanmuuttajille, joista monet eivät ole kotimaassaan oppineet näitä taitoja edes äidinkielellään. Opiskelu, työnteko ja yhteiskunnassa toimiminen perustuvat kuitenkin vahvasti hyvään luku- ja kirjoitustaitoon, ja hyvät lukijat ja kirjoittajat saavat ison etumatkan. Tekstien maailma monimuotoistuu myös jatkuvasti, joten on opittava lukemaan aina vain uudenlaisia tekstejä. Peruslukutaidon hankkiminen ei riitä, vaan lukutaitoa tulee kehittää koko elämän ajan.

Kouvolan kannattaisi liittyä edelläkävijöiden joukkoon ja alkaa kehittämään itselleen lukemista arvostavan kaupungin imagoa. Tämän työn pohjaksi tarvittaisiin Kouvolan tarpeisiin sopiva tavoitteellinen suunnitelma. Lukeva Kouvola tulisi ulottaa neuvolassa huoltajille annettavasta valistuksesta, varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toiselle asteelle. Erityisen tärkeää olisi myös, että kirjastossa olisi informaatikko tai kirjastonhoitaja, jonka tehtävänä olisi nimenomaan päiväkotien ja koulujen sekä kirjaston välinen yhteistyö. Tämä yhteistyö mainitaan uudessa kirjastolaissakin sekä opetussuunnitelmissa. Kaikissa kouluissa tulisi olla vaivaton mahdollisuus hyödyntää opetuksessa ajantasaisia ja kiinnostavia kirjoja ja lehtiä sekä tietotekniikkaa esimerkiksi tiedonhakuun ja kirjoittamiseen. Tämä ruokkisi myös radikaalisti vähentynyttä lukemisharrastusta. Vain lukemalla monipuolisesti oppii myös kirjoittamaan ja kehittää sanavarastoaan sekä ajatteluaan.

Kouluverkkoa tarkasteltaessa ja siitä päätettäessä kannattaisi edellä mainittu ottaa huomioon. Kun rakennetaan uusia kouluja tai remontoidaan vanhoja, tulee huolehtia, että koulussa on mahdollisuus kirjaston käyttöön, joko samassa rakennuksessa olevan yleisen kirjaston tai koulun oman kirjaston. Myös opettajien täydennyskoulutusta tulee suunnata siten, että kaikilla opettajilla on tiedot ja taidot opettaa monimuotoisia luku- ja kirjoitustaitoja sekä tehdä niiden opiskelu houkuttelevaksi.


Näin Kouvola voisi varmistaa lapsilleen ja nuorilleen parhaat eväät elämään – hyvän luku- ja kirjoitustaidon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u