Siirry pääsisältöön

Miten Kouvola huolehtii lapsistaan ja nuoristaan?



Helsingin Sanomien tekemän ja 20.11. julkaiseman nuorten syrjäytymisvertailun tuloksen pitäisi aiheuttaa Kouvolassa huolta ja toimintaa. Tulos kertoo, että kouvolalaisissa nuorissa on paljon syrjäytymisvaarassa olevia. Kouvola sijoittui yli 5 000 asukkaan kuntien vertailussa sijalle 27/176. Mitä pienempi luku, sitä heikompi tilanne. Sijoitus on laskettu koulutuksen ulkopuolella olevien, työttömien, masennuslääkkeistä korvauksia saaneiden ja rikoksista syyllisiksi todettujen mukaan. Syrjäytymisen on myös todettu olevan usein sukupolven yli jatkuvaa. Miten tällainen kierre katkeaa?

Kaupungissamme on panostettava erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä koulutukseen ja tukitoimiin. Kouvolan tulevassa kaupunkistrategiassa tulee näkyä vahvasti se, että haluamme olla lasten ja nuorten kaupunki. Haluamme taata kaikille lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ilman rajoituksia ja rakennamme hyvän peruskouluverkon, jossa on terveet koulut ja opiskeluun aktivoivat tilat ja materiaalit. Huolehdimme laadukkaista ja monipuoliset valinnat mahdollistavista lukioista sekä ammatillisen koulutuksen riittävyydestä ja opetuksen ammattilaisten tarjoamasta hyvästä opetuksesta, koko toisen asteen laadukkuudesta niin, että kouvolalaiset  nuoret saavat paitsi jatko-opintokelpoisuuden myös -kykyisyyden.

Vuoden alusta ammatillisella puolella astuu voimaan lakimuutos, reformi. Opiskelu työpaikoilla lisääntynee, ja aletaan kulkea omia opintopolkuja. Oppimisen tuen tarve lisääntyy. Mm. opinto-ohjausta ja erityisopetusta tarvitaan aivan varmasti nykyistä enemmän. Siihen pitää varautua.
Oppimisen ja kasvamisen tukitoimiin pitää panostaa muillakin kouluasteilla, jotta koulupudokkaista saadaan koppi varhaisessa vaiheessa.

Varhaiskasvatus- ja koulutusasiat ovat tulevien kuntien ydinasiaa. Niihin kannattaa suhtautua suunnitelmallisesti. Millainen sivistyskunta haluamme olla tulevaisuudessa, ja miten pyrimme kohti tavoitteita?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u