Siirry pääsisältöön

Aineenopettaja on edelleen oman oppiaineensa ammattilainen



Olen hämmentyneenä seurannut, miten opettajan työn arvostus on laskenut maassamme. Voiko esimerkiksi silmälääkärin työn antaa korvalääkärille? Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan hommat voidaan kuitenkin yhä useammin siirtää ammattioppilaitoksessa ammatinopettajalle - “kaikkihan osaa puhua” - ja peruskoulussa minkä tahansa muun oppiaineen opettajalle - “kaikkihan äikkää osaa opettaa”. Tämä on realismia mutta yksinkertaisesti typerää.


Äidinkieltä ja kirjallisuutta osaa opettaa vain kielestä ja kirjallisuudesta yliopistossa tutkinnon suorittanut ammattilainen. Sitä ei voi ulkoistaa laadun kärsimättä. Äidinkieli ja kirjallisuus on koulun keskeinen,runsassisältöinen oppiaine, jonka tietoja ja taitoja tarvitaan aivan olennaisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä.


Kielen, kirjoittamisen, lukemisen,  puhumisen ja median kenttä on tällä hetkellä hyvin monimuotoinen. Kirjoittamisen ja lukemisen opetus on kuitenkin yhä haastavampaa some-maailman kielenkäytön ja omaehtoiseisen lukemisen vähentymisen vuoksi. Oppitunneilla on myös yhä enemmän erityistä tukea ja suomi toisena kielenä opetusta tarvitsevia lapsia ja nuoria. Näissä kaikissa tehtävissä ja tilanteissa - niiden arvioinnista puhumattakaan - tarvitaan aineen opettajaa.


Maassamme olisi korkea aika huomata, millaista vahinkoa saadaan aikaan väheksymällä opetuksen merkitystä.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan

Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa. Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta. On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääsykokeet nykyaikaan

Keskustelu ylioppilastutkinnon ja pääsykokeiden suhteesta on jälleen pompahtanut pinnalle, eikä suotta: abiturientteja hiillostetaan kaksilla peräkkäisillä kokeilla, ja preppauskurssimarkkinat jylläävät. Se, että ammatilliselta puolelta korkeakouluihin hakemisesta ei juuri puhuta, kertoo puolestaan julmaa kieltään amiksiin suhtautumisesta, eikä tuleva reformi näytä ainakaan tilannetta parantavan, kun ajatellaan jatko-opintokelpoisuutta. Lukiosta ja ammatilliselta puolelta täytyy kuitenkin olla samat mahdollisuudet jatkaa kolmannelle asteelle. Jos ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään huomattavasti nykyisestä, lukiosta, joka on jo tällä hetkellä rankka koulu, tulee vain entistä rankempi ja preppauskurssit siirtyvät sinne. Mielestäni korkeakoulujen tulee antaa itse määritellä pääsyvaatimukset. Joillekin vähemmän suosituille aloille voisi edelleen olla mahdollista päästä suoraan yo-tutkinnon perusteella, mutta pääsykokeita kin tarvitaan suosituilla aloilla. Ei ole järkevää,
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi. On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa. Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin u
Lähetä kommentti
Lue lisää